Mua ahdistaa mun keho... Syön liikaa, kokoajan vaan liikaa. Pelkään, että olen Hänen silmissään liian lihava. Se poika on niin laiha ja mä vaan olen lihava. Yritän syödä pelkkää ruisleipää, mutta välillä ruokavalioon eksyy jotain liian väärää. Mua ahdistaa katsoa peiliin. Mä en kestä itseäni. Olen vaan lihonut... En tiedä mitä haluan. Välillä haluan kuihduttaa itseni pois ja välillä haluan mennä salille treenaamaan mun kehoa. Mua ahdistaa niin. Mä pelkään niin, että hän ajattelee mun olevan lihava. Mä pelkään, etten kelpaa tällaisena Hänelle.
Mä en tiedä mitä teen... Mua ahdistaa laihduttaminen ja mua ahdistaa syöminen. En osaa päättää mitään. Mieleni vaan heittelee puolelta toiselle. En mä halua palata entiseen, mutta en mä halua syödäkkään. Hymyilen vaan Hänelle ja yritän syödä normaalisti sitä ruokaa mitä Hän teki... Kuitenkin mä otan salaa laksat ja olen ahdistunut syödessäni. Tunnen, että lihosin heti... Mua ahdistaa ihan liikaa...
Mä en tiedä mitä teen... Mua ahdistaa laihduttaminen ja mua ahdistaa syöminen. En osaa päättää mitään. Mieleni vaan heittelee puolelta toiselle. En mä halua palata entiseen, mutta en mä halua syödäkkään. Hymyilen vaan Hänelle ja yritän syödä normaalisti sitä ruokaa mitä Hän teki... Kuitenkin mä otan salaa laksat ja olen ahdistunut syödessäni. Tunnen, että lihosin heti... Mua ahdistaa ihan liikaa...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti