Nälkäpeli.

Mä en voi enää mennä ruokakauppaan... En osaa enää ostaa ruokaa, en osaa syödäkkään. Osaan vaan ahmia kaiken tähän pahaan olooni ja pilata hampaani oksentamalla. Eli mä en voi mennä enää sinne kauppaan. En vaikka kahvijauho loppuisi niin, kuin se pian loppuukin. Sitten mä en vaan enää juo kahvia... 

Kasvoni ovat turvoksissa monen päivän peräkkäisestä oksentamisesta. Mä en voi jatkaa näin, en voi. Syön nää loput ruuat mitä täällä on, jonka jälkeen juon pelkkää vettä. En vaan voi muutakaan, koska kaikki lähtee heti käsistä. Jätän pankkikortin kaappiin, etten ostaisi mitään. Kirpparille ajattelin mennä, mutta ruokakauppaan mä en voi enää ikinä mennä. Sillä mä en osaa sitä enää, mä olen menettänyt kontrollin.

Mä haluan vaan kokoajan ahmia tähän pahaan oloon. Haluan oksentaa ja viiltää sen minusta pois. Mutta se ei lähde siltikään. Mä vihaan elämistä, kun se on niin hiton vaikeaa kokoajan... Mutta mä en osta ruokaa sieltä kaupasta, sillä mä en jaksa enää ahmimista. Joten ainut tapa on syödä viimeiset ruuat jonka jälkeen on lakattava syömästä kokonaan...