Mutta mä en pysty puhumaan kellekään. Mä en löydä oikeita sanoja. Mä häpeän tätä, mä häpeän itseäni. En pysty sanoa, en uskalla... Mä oon ihan hullu, ei kukaan oksenna viikkoa putkeen. Mä en jaksa elää jos tää on tätä. Mä tuhoan vaan itseni pala palalta, kohta mua ei enää ole. Odotan vaan viimeistä kohtalokasta oksennuskertaa, kun en kerran muuta osaa. Odotan vaan kuolemaa, vaikka mua pelottaa...
Laitoin terapeutille viestin, ehkä hän vastaa...
En vaan tiedä pystynkö kertoa yhtään mitään suoraan ja oikein.
Mä oon niin surkea...
Mä ymmärrän sun paniikin ja epätoivon. Itsekin pyörin tällä hetkellä oksentamiskierteessä ja rahat valuvat viemäristä teille tietämättömille. Välillä toivon kovin että saisin apua mutta toisinaan tää tuntuu niin turvalliselta. Se on kauhean ristiriitaista. Mua vaan pelottaa niin paljon. Mutta mä toivon että sä saat apua ja että pääset pahasta irti. Voimia <3
VastaaPoistaMä en haluaisi pilata mun elämää näin... Mielummin olisin syömättä, mutta en näköjään osaa. Mun itseni on niin vaikea tästä puhua kellekään. Mutta kiitos, voimia myös sulle! ❤
Poista